501 – 505
501. Kevin Rowland And The Dexys Midnight Runners – Too Rye Ay
Britti popsoulin äänenkannattajat jatkavat hommaansa mainioilla kappaleilla ja mukaansa tempaavalla musiikillaan. Mikään ei ole muuttunut olennaisesti, mutta se klassikkobiisi Come On Eileen löytyy tältä oivalta albumilta.
502. Simple Minds – New Gold Dream (81, 82, 83, 84)
Näiden miesten stadionpop kulkee upeasti, hienot kappaleet ja loistava tuotanto tekevät tästä sen mitä vaaditaan albumilta päästäkseen historiaan. Ja paranee kuuntelukertojen myötä, siis kuuntelemaan.
503. Madness – Rise & Fall
Madnessin poppi puree varmemmin kuin jenkki ja maku säilyy paljon paljon pitempään. Meno on huikean mukavaa ja miellyttävää. Kerrassaan oiva albumi, joka on vielä kaiken lisäksi viihdyttävä.
504. Donald Fagen – Nightfly
Fagenin soolo on kovin amerikkalainen, huonossa mielessä, jazzahtavaa poppia. Soitto kulkee mukavasti, mutta jotain puuttuu, taitaa olla se tunne.
505. Haircut One Hundred – Pelican West
Näiden miesten funkpop kulkee mukavasti alusta alkaen. Soitto raikaa ja tanssilattiat täyttyy, ihan kivaa musaa. Parhaimmillaan kuitenkin yhtye on puhtaissa popkappaleissa.