186 – 190
186. Neil Young – After the Gold Rush
Youngin biisit ovat loistavia ja soitto kulkee välillä upeasti. Laiskanpuoleinen komppi vie puolivauhtia eteenpäin, ja siitä tuleva jarruttava tunne ei saa levyä syttymään ihan sihen liekkiin mitä olisi toivonut.
187. Led Zeppelin – III
Hardrockia, heavya, bluesia ja jopa folkia pitää sisällään Zeppelinin kolmas, upea kuinkas muuten, kaikki on lähes täydellistä, Bonzon rummutus, Jonesin tuotanto ja bassottelu, Pagen kitarointi ja näppäily sekä Plantin laulu, silti tämä tuntuu välityöltä ja sitähän se olikin…
188. Deep Purple – In Rock
Tämä loistava levy on heavyn ja hardrockin välillä seikkaileva teos, vähän progeakin on mukana. Biisit ovat upeeakin upeampia. Välillä mennään todella kovaa, bändi soittaa eläimellisesti, varsinkin Blackmoren kitara ja Lordin koskettimet ovat hienosti esillä, mutta ei ole syytä unohtaa muita jäseniä, sillä kaikki suoriutuvat tehtävästään taivasta hipoen. Tätä äänitettä voi vain kehua.
189. Van Morrison – Moondance
Morrison vain vakuuttaa loistavien biisien tekijänä ja niiden upeana tulkitsijana. Levy soi todella hienosti, bändi osaa asiansa, puhaltimet tuovat kivan lisän sointiin. Kaikkenkaikiaan mukavasti etenevää huippulaatuista musiikkia
.
190. The Grateful Dead – American Beauty
Dead soi hienosti, instrumentit kuulostaa selkeiltä ja laulukin sujuu loistavasti. Kovin amerikanhenkinen country- ja bluespoljennolla eteenpäin menevä musiikki valloittaa kuulijansa ja jättää hyvän jälkimaun .