1987 – 1990: 81 – 85
81. The Screaming Blue Messiahs – Bikini Red
Rockabillya helvetistä lausahdus on liitetty Messiahsin musiikkiin. Tämä trio saa aikaiseksi sellaisen laukan, että lausahdus on paikallaan. Rytmiryhmä vetää jytisevät pohjat ja kitaristi-solisti Bill Carter hoitaa hommansa tahdikkaasti ja tyylikkäästi. Meno on totaalisen hurjaa. Tuottajana Vic Maile näyttää taas kerran hallitsevan menomusiikin täydellisesti. Upeaa rytmimusiikkia koko albumi, suorastaan klassikko ainesta.
82. The Housemartins – The People Who Grinned Themselves To Death
Tässä on hyväntuulista melodista poppia koko rahan edestä. Housemartins osaa kitarapopin tekemisen, sekä biisit että soitto toimivat huipputasolla alusta viimeiseen nuottiin. Ja hyvänolon tunne mikä tätä kuunnellessa tulee pysyy mukana koko päivän, korvamatoineen. Ehdottomasti suositeltava mestariteos Hullista.
1988
83. The Church – Starfish
Aussibändin tunnelmallinen kitararock viehättää aina. Starfish on heidän viides pitkäsoittonsa, ja siinä yhdistyy heidän taitonsa tehdä hienoja popbiisejä, saada kitarat soimaan kauniisti sekä tinkimätön tyylitaju. Eihän tuosta voi seurata kuin loistavan valloittava albumi.
1989
84. Roy Orbison – Mystery Girl
Mies mustien lasien takana omisti yhden rockmaailma äänistä. Orbinsonin kuoleman jälkeen julkaistu albumi näyttää kuinka loistava laulaja hän oli. Vaikka levyn teossa oli mukana lukuisia enemmän tai vähemmän legendoja niin siinä on vain yksi tähti, Roy O. Kappaleet ovat huippuluokka, niin kuin koko tuotanto ja soitanto. Legendan viimeinen albumi on hänen arvoisensa klassikko.
1990
85. James – Gold Mother
Manchesterista tuleva James on yksi brittipopin persoonallisia huippubändejä. Erittäin mainiot biisit ja niiden hieno toteutus tekevät Jamesista eturivin jäsenen. Laulusolisti Tim Boothin ääni vielä kruunaa kokonaisuuden. Tämä levy vaan paranee kuuntelukertojen myötä, joten kannattaa kuunnella useasti tätä hyvää teosta.