1978 – 1979: 56 – 60
56. Southside Johnny & Asbury Jukes – Hearts Of Stone
Maailman parhaaksi livebändiksi, yhdessä Springsteenin E Street Bandin kanssa, tituleerattu Jukes näyttää tässä taitonsa Steven Van Zandtin avulla. Iso bändi soittaa valtavan hienosti, ja Southside Johnnyn ääni on upea, hän on rockin tulkitsijana yksi parhaista. Mainiot biisit ovat pääasiassa Little Stevenin käsialaa, Pomolta on huikea nimibiisi. Kyllä nämä miehet osaavat asiansa studiossakin, tässä on todellinen mestariteos.
1979
57. Ian Hunter – You’re Never Alone With A Schizophrenic
Hunter omaa yhden mielenkiintoisimmista rockäänistä, lisäksi hänellä on lahja kirjoittaa hienoja biisejä, ja vielä tyylitaju tehdä niistä upean kuuloisia lauluja. Kun kaveritkin ovat soittajina todellisia ammattilaisia, tuttuja mm. E Street Bandista sekä kitarassa Mick Ronson, on tulos huippuluokkaa. Ja tästä näyttönä tämä mahtava albumi.
58. Ellen Foley – Nightout
Voimakas ääninen Foley on mainio rockmimmi. Hyvin valitut biisit toimivat loistavasti hänen tulkinnoissaan herrojen Hunter ja Ronsonin onnistuessa rakentamaan niihin mahtavat äänivallitaustat. Kokonaissoundi on uskomattoman toimiva ja upea. Pieni huomiotta jäänyt rockteos.
59. Kojo – So Mean
Jotkut muistavat Kojon nolla suorituksesta, hänet pitäisi muistaa tästä kymppisuorituksesta. Biisit ovat pääasiassa Kojo/Pembroke käsialaa, kun taustalla Suomen parhaat muusikot Kassu Halosen johdolla, johan pitäisi jotain tulla. Ja vielä Kojo on elämänsä vedossa, tulkitsee kappaleet huikealla fiiliksellä. Näillä eväillä tämä yksi maamme kovimmista albumeista syntyi.
60. Dave Edmunds – Repeat When Necessary
Kyllä Dave E. on paikkansa täällä ansainnut. Hän on todellinen tyylitajuinen rokkari ja on kerännyt hienon satsin biisejä albumilleen. Soiton hoitaa Rockpile-yhtye, siinähän taitoa ja menoa löytyy. Joten tässä on hyväntuulen rytmimusiikin perusteos, tästä sitä voi ammentaa vaikka kauhalla. Loistava levy.